Aloitan siis työt nyt oltuani vuoden ja 2,5 kuukautta kotona, ensin äitiyslomalla ja nyt sitten pari viimeisintä kuukautta hoitovapaalla. Haikeat fiilikset toisaalta, mutta toisaalta taas nyt alkaa olla jo aikakin palata työarkeen. Suureksi onnekseni neiti pysyy kotihoidossa nyt syyspuolen, hänen mammansa vaan siirtyy hoitajaksi, ja se luulen olevan neidille vaan ihan mukavaa vaihtelua. Tottapuhuen vaihtelua kotiäitiyteen kaipaan minäkin.
perjantai 1. lokakuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Jos mä en olisi taas raskaana, niin olisin palannut töihin hyvillä mielin. En tiedä miten pojan hoito olisi järjestetty (ei siis tarvinnu ees miettiä kun jäin heti erityisäitiyslomalle) .. Mutta mäkin kaipaan töihin vaikka onhan kotonakin kivaa. Vaihtelu silti virkistää, ja näillä näkymin palaan töihin sitten kun toisesta vauvasta loppuu äitiysloma. :)
VastaaPoistaJuu, kyllä siellä itse asiassa ihan kivakin on taas käydä, toki taustalla on vielä se, että ehkä vielä toisenkin kerran voi jäädä lomille, sitten se onkin lomat lomailtu ainakin äitiyden tiimoilta. Tarkoitan että voisi ahdistaa palata enemmän jos tietäisi että tässä oli äitiyslomat omalta osalta.
VastaaPoista