tiistai 5. maaliskuuta 2013

Surullista...

Nyt on pakko purkaa tänne jos vaikka tämä kivi putoaisi paremmin sydämeltä. En tiedä miksi otan vieläkin niin raskaasti sen pienen tytön kohtalon jota nyt oikeudessa puidaan. En voi sille mitään mutta aina kun ajattelen sitä, alan itkemään. Nytkin itken. Minun on vaikea käsittää sellaista julmuutta tapahtuvan missään ja koskaan. Se tuntuu niin epäinhimilliseltä. Tämä on varmasti tunteita herättävä aihe ja tiedän että sitä on nyt jo puitu riittämiin mutta nyt tuli tarve minulle purkaa paha oloni asiaan liittyen jonnekin, ja puran sen nyt tässä, jos tämän jälkeen voisin suhtautua asiaan jotenkin järkevämmin enkä heti alkaisi itkemään kun asiasta kuulen.

Rakastetaanhan me lapsiamme jookos? Ja pidetään huolta myös toisistamme niin ettei tällaista pääsisi tapahtumaan missään enää koskaan? Toivon että tämä tapaus herättäisi kaikki ihmiset pitämään huolta toisistaan ja unohtamaan turhat kyttäilyt sun muut koska huolenpito kuitenkin on tärkeää, toiset ihmiset, naapurit, tutut, ystävät, sukulaiset ja tärkeimpänä tietysti perhe ovat ne ykköset tässä maailmassa.

Lapsen elämä on jotain niin arvokasta, viatonta ja puhdasta että sitä ei kenenkään luulisi haluavan pilata. Haetaan aikuiset apua ongelmiimme jos niitä on, apua on kuitenkin saatavilla aina jostain päin. Nyt toivon rauhaa tämän pienen tytön sielulle, sitä hän ei elässään ilmeisesti saanut. Kärsimykset ovat nyt ohi ja taivaassa olet turvassa.