lauantai 1. kesäkuuta 2013

Uhma

"Mä haluun itte". "Mä puen ihan ite". "Äiti pue". "En mä haluu". "En pue". "Puen".

Tässä esimerkki yhden pukemis-session kommenteista neidin suusta. Hänhän esimerkiksi puki hienosti jo alle kaksivuotiaana, nyt kolme ja puolivuotiaana hän ei pukisi millään itse. Ihan muutaman päivän sisään on itse asiassa hiukan reipastunut asian suhteen ja saattaa jopa vetää paidan ja housut itse päälle. Kyse on halusta, osaaminen kyllä on mutta kun sitä halua ei ole niin sitten ei oikeastaan osatakaan. Toinen asia joka raastaa äidin hermoja on nukkumaan meneminen. Koitetaan keksiä kaikki mahdolliset mitä mieleen tulee, on pissahätä, paha maku suussa, peitto huonosti, pehmolelu lattialla ja mitä vielä.

Nämähän nyt on niitä ihan tavallisia joka kodin juttuja pienen uhmiksen kanssa, mutta siinä tilanteessa kun pahin pomottelu alkaa ei sitä tahdo muistaa (ja eipä se ajatus ihan hirveästi aina lohdutakaan). Meillä on kaikki klassiset jutut kuten että vieraaksi tulevat lapset ei saisi leikkiä neidin leluilla (osoittaa jo hiukan laantumisen merkkejä), halutaan aina sama lelu kuin toisella, halutaan just se keksi/mehu/lusikka/haarukka/tuoli mikä kaverilla on ja mitä vaan mieleen tulee milloinkin haluta/ei haluta.

Huomaan että pahin soppa saadaan aikaiseksi silloin kun minullekin iskee jääräpäisyysvaihde päälle ja en ole valmis antamaan tuumaakaan periksi. Joistain asioista ja joissain tilanteissa ei toki annetakaan periksi, eikä voikaan, mutta joskus on parempi antaa toiselle hiukan periksi jotta vältytään suuremmalta konfliktilta. Varsinaisia raivonpuuskia meillä ei tällä hetkellä tule, niitä oli jo siinä muistaakseni parivuotiaana. Luojan kiitos. Itku voi myös muuttua kertaheitolla nauruksi jos osaa vetää oikeista naruista, jonkinlainen harhautus toimii aina joskus, nauraminen, kutittaminen tai joku vastaava juttu joka vetää huomion pois itkusta voi muuttaa itkun nauruksi. Jostain lukenut kyllä että varsinaisille uhmakohtauksille ei saa nauraa, ja se onkin ihan totta, mutta joskus sitäkin keinoa voi käyttää oikeassa tilanteessa.

Miten teillä, onko uhma päällä ja miten luovitte pahimpien tilanteiden läpi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti